Tekijä: admin

Keskustalaisen kuntapolitiikan tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia eri puolilla laajaa kaupunkia. Se onnistuu vain, mikäli kuntatalous on tasapainossa ja kykenemme rahoittamaan kuntalaisten palvelut. 

Keskusta rakentaa elinvoimaista Rovaniemeä, joka mahdollistaa viihtyisän elinympäristön rovaniemeläisille, opiskelijoille ja täällä vieraileville ihmisille. Väljempi Suomi – väljempi Rovaniemi tarkoittaa meille sitä, että jokaisella on oikeus ja mahdollisuus tehdä työtä, opiskella ja elää siellä, missä tuntee itsensä onnelliseksi.

Meitä kaikkia tarvitaan kuntapolitiikassa ja monien muiden tehtävien hoidossa. Syksyllä 2022 järjestetään Seurakuntavaalit ja keväällä 2023 järjestetään Eduskuntavaalit. Tule mukaan vaalityöhön rakentamaan tulevaisuuden Lappia ja Suomea!

Keskustalaisen ideologian ydintä on lähipalvelujen ja lähidemokratian puolustaminen – keskittämistä ja suuruuden ihannointia vastaan. Tee vastuullinen valinta ja äänestä vastuullista puoluetta, äänestä Keskustaa.

Saarenkylän Keskusta vaatii Saarenkylän alueen virkistysalueiden kehittämistä niin saarenkyläläisten kuin muidenkin kaupunkilaisten hyvinvoinnin tukemiseksi esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin keinoin.

Saarenkylässä sijaitsee monia lähiliikunta-alueita Koivusaaren luontopolusta  Ounaspaviljongin tarjontaan ja frisbeegolfrataan, mutta vaadimme kaupungilta panostusta kuntoliikuntaa tukeviin maksuttomiin lähiliikuntapaikkoihin.

Saarenkylän Keskusta vaatii Syväsenvaaran koulun kentän, kaukalon ja leikkikentän kunnossapitoa ja kehittämistä senkin jälkeen, kun koulun toiminta lakkaa. Syväsenvaarassa asuu paljon lapsiperheitä, jotka käyttävät koulun pihaa vapaa-aikanaan. Saarenkylän suuralueella kenttiä sijaitsee myös Saaren koululla sekä Nivavaaran koululla. Lisäksi alueella sijaitsee yleisurheilukenttä. Vaadimme, että Syväsenvaaran koulun kenttää, kaukaloa ja leikkikenttää kehitetään jatkossakin lähiliikuntapaikkana. Tämä estää muiden kenttien ruuhkautumisen ja takaa turvallisen käytön.

Keväisin Kemijoen ja Saarenputaan jäällä kulkee Saarituvilta Vitikanpään kautta Ounaspaviljongille suosittu hiihtolatu, jota pidetään yllä vapaaehtoisvoimin. Olisi kohtuullista, että kaupunki osallistuisi ladun kunnossapitoon.

Saarenkylän Keskusta vaatii myös, että Ohrapellontien viereistä metsää polkuineen on kehitettävä virkistysalueena. Alue on tuntematon helmi, joka on ajan myötä muodostunut suosituksi ulkoilualueeksi. Metsää halkoo lukuisat polut, mutta sieltä puuttuu mm. opasteet ja laavu. Toinen tuntematon helmi on Syväsenvaara, jossa on paljonkin potentiaalia virkistysalueena metsineen, kallioineen ja   upeine kaupunkiin ulottuvine maisemineen. Vaaralla sijaitsee näköalatorni, mutta palvelutarjontaa täydentäisi tornin vieressä sijaitseva asukkaiden käyttöön tarkoitettu laavu tai kävelytien varrella lisättävät levähdyspenkit. Lisäksi Syväsenvaaran reitit vaativat kunnostamista ja ajanmukaistamista mm. talvikävelyyn, polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn sopiviksi.

Saarenkylän Keskusta

Tätä kirjoittaessani hyvinvointialueen käynnistämiseen on aikaa 3 kk 2 pv. Kuten tiedämme, aika kuluu siivillä, varsinkin kun katsoo taaksepäin.

Hyvinvointialueen valmistelu Lapissa on alkanut syksyllä 2021 järjestämislain tultua voimaan vastuuvalmistelijoiden toimesta ja maaliskuusta 2022 alkaen vastuun ovat kantaneet aluevaltuusto ja aluehallitus.

Ensimmäinen nimitetty viranhaltija, hyvinvointialuejohtaja Jokela aloitti työnsä kesäkuussa 2022. Sen jälkeen on valittu kolme toimialajohtajaa (terveysjohtaja, sosiaalijohtaja ja pelastusjohtaja) sekä kehitysjohtaja. He ovat aloittaneet työnsä elokuussa.

Heidän johtamaa organisaatiota ollaan pala palalta rakennettu. Mitään ei ole ollut valmiina, vaan rakentaminen on tapahtunut johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyössä.

Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä lukuisten johtajien valinnasta. On epäilty, ollaanko laisinkaan kehittämässä palveluita. Kritiikin ymmärtää, koska ulkopuolelta on varmaan vaikea pysyä mukana vauhdissa. Päätöksiä on jouduttu tekemään tiiviissä aikataulussa, eikä viestintä voi koskaan olla
täydellistä. Tässäpä siihen pieneltä osalta täydennystä näin aluehallituksen jäsenen näkökulmasta.

Toimialajohtajien alaisia vastuualuejohtajia ja vastuuyksikköjohtajia on päästy valitsemaan viime viikkojen aikana. Heistä lähes kaikki valittiin siirtyvistä johtavista viranhaltijoista, vain muutama julistettiin ulkoiseen hakuun. Aiemman 21 kunnan sote-toimialojen, 2 sairaanhoitopiirin ja
Kolpeneen johtavat virat lakkaavat 1.1.2023 ja monen näiden virkojen haltijoiden tilanne tulee arvioitavaksi uudelleen. Kaikille ei riitä johtajapaikkoja. Myös sote-toimialojen tukipalveluiden (mm. it-, henkilöstö-, toimisto-, laki-, ruoka-, kiinteistö- ja puhtaanapito-, kehittämis- ja saamenkielisten
palveluiden) organisointia on tehty. Vaikka henkilöstö siirtyy, yksikään virka ei siirry hyvinvointialueelle.

Syksyn aikana valittavat ja vähitellen työnsä aloittavat johtajat ja päälliköt osallistuvat tiiviisti alaisensa organisaation ja palveluiden järjestämisen rakentamiseen. Tämän vuoksi varsinaisia palveluita kokevia päätöksiä ei ole vielä tehty. Kiireellisintä on nyt organisaation rakentaminen
kustannuspaikkatasoa myöten, jotta nykyinen sote- ja pelastustoimen henkilöstö voidaan nimi nimeltä kiinnittää palkanmaksun aloittamiseksi tammikuussa. Nimiä on yli 7600. On hyvinkin mahdollista, että monen toimenkuva muuttuu kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa.

Hyvinvointialueen valmistelua ja rakentamista varjostavat monet suuret epävarmuustekijät: Henkilöstön riittävyys, palkkaharmonisaatio, kunnilta siirtyvien osto- ja muiden palveluiden siirron onnistuminen näistä esimerkkejä. Rahoituksen riittävyys on epävarmuustekijöistä yksi suurimpia. Näissä olosuhteissa on silti tehtävä päätöksiä. Aluehallitus kokoontuu joka viikko kokouksiin ja työhön alkavilla viranhaltijoilla ei ole eikä ihan vähään aikaan tule olemaan työstä puutetta. Tiedämme jo nyt, että vuoden vaihteen jälkeenkin rakentamistyö varmasti jatkuu. Kaikesta epävarmuudesta ja kiireestä huolimatta uskomme, että siirtymävaihe sujuu hyvin. Se on tässä vaiheessa tärkein tavoitteemme.

Raija Kerätär
aluehallituksen jäsen, Lapin hyvinvointialue

Toukokuussa minulla tuli vuosi täyteen työssäni kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Työ on ollut monipuolista, mutta erityisen antoisan siitä on tehnyt poliittiset arvokeskustelut erilaisen taustan omaavien ihmisten kanssa. Toisinaan on hyvä pysähtyä peilaamaan erilaisia näkemyksiä suhteessa keskustalaisiin arvoihin. Ilman selkeää käsitystä omista arvoista, ei poliittinen vuoropuhelu voi olla tarpeeksi juurevaa tai päätöksenteko riittävän pitkäjänteistä.

Kesän vietin rentoutuen perheeni kanssa. Tämä työ on joka hetki läsnä arjessa eikä tosiasiassa mitään säännöllistä työaikaa ole, joten pieni kesätauko tuli tarpeeseen. Myös vapaa-ajalla olet päättäjä, jota lähestytään harrastuksissa ja marketeissa. Kun kuntalainen, yrittäjä tai vaikkapa kollega toisesta kunnasta soittaa, ei riitä se, että on saatavilla. Täytyy olla aidosti läsnä ja pysähtyä kuuntelemaan. Toivottavasti myös Rovaniemen Keskustan väki latasi akkuja kunnolla, sillä kaikkien yhteistä työtä puolueen hyväksi tarvitaan sekä syksyn seurakuntavaaleissa että kevään eduskuntavaaleissa enemmän kuin koskaan. Galluptilanne ei ole lainkaan hyvä, mutta näytetäänhän yhdessä, kuinka armottomasti osaamme kampanjoida gallupit kumoon?

Palatessani kesälomalta taisi olla ensimmäisiä työpäiviä, kun piipahdin lounastauollani Kauppatorilla. Eräs mies, jota en entuudestaan tuntenut, huomautti: onpas nätti kesämekko! Kiitin kohteliaasti ja kommentoin upeaa lämmintä säätä: kyllä meidän kelpaa! Mies siinä samassa hoksasikin, että hei, etkös sie oo Susanna, se poliitikko? Hän jatkoi: -Kuules, kun sie oot siellä päättäjänä niin kerroppa nyt, mites meillä täällä Rovaniemellä oikeasti menee?

Vastasin kutakuinkin seuraavaa.

Mediassa meidän kaupunki ja sen päätöksenteko näyttää toisinaan kummallisen riitaisalta, mutta rehellisesti sanottuna isossa kuvassa meillä kaupunkina menee erinomaisesti ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Kaikkia asioita emme ole onnistuneet hoitamaan niin hyvin kuin pitäisi, mutta aidosti pyrimme kuntalaisia palvelemaan niin hyvin kuin mahdollista. Se onnistuu vain hyvällä puolueiden sekä viranhaltijoiden välisellä yhteistyöllä.

Perusasiat ovat kunnossa. Meillä on vetovoimaa, josta osoituksena on asukasmäärän vuosittainen kasvu. Rovaniemellä syntyy lapsia jopa enemmän kuin on ennakoitu. Vaikka emme ole yritysbarometreissa lähelläkään priimaa, silti yrityksemme investoivat ja työllistävät. Olemme onnistuneet houkuttelemaan tänne uusia yrityksiä ja tasokkaita kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia. Asukkaiden koulutustaso on korkea, mikä lienee monipuolisen toisen asteen ja korkeakoulujen ansiota. Rakennuslupia on myönnetty viime vuosina ennätystahtiin. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Havahduin itsekin. Politiikan käyttövoima kun on viime vuosina ollut hyvin negatiivissävyinen. Epäkohtien korjaaminen on toki yksi suuri syy, miksi moni haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin, mutta toisinaan monet hyvät asiat saattavat jäädä niiden varjoon.

Totuuden nimissä myönnän, että meillä on silti vielä paljon tehtävää. Vuotta on värittänyt erilaiset ennakoimattomat kriisit. Ensiksi tuli korona ja sitten Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan. Kriisit ovat vaikeuttaneet entisestään kaupungin taloudenhoitoa ja palveluiden saantia. Hoitovelkaa on paljon ja erityisesti nuorten pahoinvointi on kasvanut. Työllisyyden hoidossa ja sen edistämisessä on työnsarkaa. Peruskaupungin talouden ennustetaan olevan 15–18 miljoonaa alijäämäinen tänä vuonna. Koko konsernin ennuste osoittaa 8 miljoonan euron ylijäämää. Kaupungin palveluasenteessa sekä
kuntalaisten että yrittäjien suuntaan on välillä korjaamisen varaa.

Tällä hetkellä pyrimme aktiivisesti löytämään ratkaisuja, miten tulevista vaikeista ajoista selvitään yhdessä. Rakentamiskustannusten kasvu ja suuret polttoainekustannukset, puhumattakaan ruoan ja energian hinnan noususta huolestuttavat jokaista meitä. Näitä pohtiessa on syytä palata aivan keskustalaisen aatteen peruskysymysten äärelle: miten voimme tässä vaikeassa tilanteessa auttaa ja tukea eniten kärsiviä ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia?

Mitä olen meidän luottamushenkilöiden työtä seurannut lautakunnissa ja muissa toimielimissä, uskallan väittää, että jokainen tekee parhaansa, jotta näistäkin kriiseistä selvitään. Miten meillä siis oikeasti menee? Haluan uskoa, että jokaisen tehdyn päätöksen jälkeen meillä Rovaniemellä menee paremmin.

Susanna Junttila