Miten meillä täällä Rovaniemellä oikeasti menee? (1.8.2022)

Toukokuussa minulla tuli vuosi täyteen työssäni kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Työ on ollut monipuolista, mutta erityisen antoisan siitä on tehnyt poliittiset arvokeskustelut erilaisen taustan omaavien ihmisten kanssa. Toisinaan on hyvä pysähtyä peilaamaan erilaisia näkemyksiä suhteessa keskustalaisiin arvoihin. Ilman selkeää käsitystä omista arvoista, ei poliittinen vuoropuhelu voi olla tarpeeksi juurevaa tai päätöksenteko riittävän pitkäjänteistä.

Kesän vietin rentoutuen perheeni kanssa. Tämä työ on joka hetki läsnä arjessa eikä tosiasiassa mitään säännöllistä työaikaa ole, joten pieni kesätauko tuli tarpeeseen. Myös vapaa-ajalla olet päättäjä, jota lähestytään harrastuksissa ja marketeissa. Kun kuntalainen, yrittäjä tai vaikkapa kollega toisesta kunnasta soittaa, ei riitä se, että on saatavilla. Täytyy olla aidosti läsnä ja pysähtyä kuuntelemaan. Toivottavasti myös Rovaniemen Keskustan väki latasi akkuja kunnolla, sillä kaikkien yhteistä työtä puolueen hyväksi tarvitaan sekä syksyn seurakuntavaaleissa että kevään eduskuntavaaleissa enemmän kuin koskaan. Galluptilanne ei ole lainkaan hyvä, mutta näytetäänhän yhdessä, kuinka armottomasti osaamme kampanjoida gallupit kumoon?

Palatessani kesälomalta taisi olla ensimmäisiä työpäiviä, kun piipahdin lounastauollani Kauppatorilla. Eräs mies, jota en entuudestaan tuntenut, huomautti: onpas nätti kesämekko! Kiitin kohteliaasti ja kommentoin upeaa lämmintä säätä: kyllä meidän kelpaa! Mies siinä samassa hoksasikin, että hei, etkös sie oo Susanna, se poliitikko? Hän jatkoi: -Kuules, kun sie oot siellä päättäjänä niin kerroppa nyt, mites meillä täällä Rovaniemellä oikeasti menee?

Vastasin kutakuinkin seuraavaa.

Mediassa meidän kaupunki ja sen päätöksenteko näyttää toisinaan kummallisen riitaisalta, mutta rehellisesti sanottuna isossa kuvassa meillä kaupunkina menee erinomaisesti ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Kaikkia asioita emme ole onnistuneet hoitamaan niin hyvin kuin pitäisi, mutta aidosti pyrimme kuntalaisia palvelemaan niin hyvin kuin mahdollista. Se onnistuu vain hyvällä puolueiden sekä viranhaltijoiden välisellä yhteistyöllä.

Perusasiat ovat kunnossa. Meillä on vetovoimaa, josta osoituksena on asukasmäärän vuosittainen kasvu. Rovaniemellä syntyy lapsia jopa enemmän kuin on ennakoitu. Vaikka emme ole yritysbarometreissa lähelläkään priimaa, silti yrityksemme investoivat ja työllistävät. Olemme onnistuneet houkuttelemaan tänne uusia yrityksiä ja tasokkaita kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia. Asukkaiden koulutustaso on korkea, mikä lienee monipuolisen toisen asteen ja korkeakoulujen ansiota. Rakennuslupia on myönnetty viime vuosina ennätystahtiin. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Havahduin itsekin. Politiikan käyttövoima kun on viime vuosina ollut hyvin negatiivissävyinen. Epäkohtien korjaaminen on toki yksi suuri syy, miksi moni haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin, mutta toisinaan monet hyvät asiat saattavat jäädä niiden varjoon.

Totuuden nimissä myönnän, että meillä on silti vielä paljon tehtävää. Vuotta on värittänyt erilaiset ennakoimattomat kriisit. Ensiksi tuli korona ja sitten Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan. Kriisit ovat vaikeuttaneet entisestään kaupungin taloudenhoitoa ja palveluiden saantia. Hoitovelkaa on paljon ja erityisesti nuorten pahoinvointi on kasvanut. Työllisyyden hoidossa ja sen edistämisessä on työnsarkaa. Peruskaupungin talouden ennustetaan olevan 15–18 miljoonaa alijäämäinen tänä vuonna. Koko konsernin ennuste osoittaa 8 miljoonan euron ylijäämää. Kaupungin palveluasenteessa sekä
kuntalaisten että yrittäjien suuntaan on välillä korjaamisen varaa.

Tällä hetkellä pyrimme aktiivisesti löytämään ratkaisuja, miten tulevista vaikeista ajoista selvitään yhdessä. Rakentamiskustannusten kasvu ja suuret polttoainekustannukset, puhumattakaan ruoan ja energian hinnan noususta huolestuttavat jokaista meitä. Näitä pohtiessa on syytä palata aivan keskustalaisen aatteen peruskysymysten äärelle: miten voimme tässä vaikeassa tilanteessa auttaa ja tukea eniten kärsiviä ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia?

Mitä olen meidän luottamushenkilöiden työtä seurannut lautakunnissa ja muissa toimielimissä, uskallan väittää, että jokainen tekee parhaansa, jotta näistäkin kriiseistä selvitään. Miten meillä siis oikeasti menee? Haluan uskoa, että jokaisen tehdyn päätöksen jälkeen meillä Rovaniemellä menee paremmin.

Susanna Junttila